Aku Saarelainen Teknistä etumatkaa

Sähköistä ajoa 2030-luvulla

  • Kaasukäyttöisten autojen osuuden kehitys Saksassa vaisua - hybridit taas rajussa kasvussa.
    Kaasukäyttöisten autojen osuuden kehitys Saksassa vaisua - hybridit taas rajussa kasvussa.

Kaikki sähköllä liikkuvat autot eivät ole täyssähköautoja, eivätkä kaikki täyssähköautot ole Tesloja. Nykyhetkellä markkinoilla on vielä saatavilla autoja, joissa ajoneuvon liike-energia tuotetaan ilman sähkömoottoria, vaikka kaikki muu olisikin sähköistettyä. Etenkin Euroopan markkina-alueella tällaisia ajoneuvoja ajetaan yhä ahtaammalle ja todennäköistä onkin, että 2030-luvulla melkein kaikki uudet autot käyttävät sähköä liikkumiseen tavalla tai toisella.

Mitään viisasten kiveä tämä ei edellytä ja 10-15 vuoden ajanjakso on autoteknisessä kehityksessä muutenkin niin lyhyt, että nykyisin saatavilla oleva liikenne-energiapaletti on kovaa valuuttaa vielä 2030-luvullakin. Täysin ennennäkemättömien ratkaisujen saaminen markkinoille tässä aikaikkunassa vaikuttaa epätodennäköiseltä, mutta toisaalta aika on riittävän pitkä eri käyttövoimavaihtoehtojen suorituskyvyn kehittymiseen. Lisävirtaa nykyisiin ratkaisuihin saadaan mm. aiemmissa artikkeleissa käsitellystä akkutekniikan varovaisesta kehittymisestä. Tässä artikkelissa arvioidaan 2030-luvun ajoneuvojen liikenne-energiaratkaisuja ja niiden suorituskykyjä. Ajoneuvojen mahdollisia toimintamatkoja tarkastellessa oletetaan ajoneuvon olevan nelivetoinen viidelle hengelle tarkoitettu SUV (citymaasturi).

 

Täyssähköauto (EV, Electric Vehicle) on tietyssä mielessä yksinkertaisin käsitellyistä käyttövoimavaihtoehdoista. Auton voimalinja voi koostua pelkästään pyörien yhteyteen sijoitetuista sähkömoottoreista, jotka saavat energiaa ajoneuvon akkupaketista. Ajoneuvon akkupakettiin energia saadaan jarrutusenergian talteenotosta, sekä ensisijaisesti lataamalla ulkoisesta energianlähteestä.

2030-luvun teknologialla akkupaketin käytettäväksi kapasiteetiksi voidaan saavuttaa noin 150 kWh pitäen akkupaketin paino noin 500 kilossa, jolloin keskimääräisellä 200 Wh/km kulutuksella ajoneuvon toimintamatkaksi saataisiin noin 750 kilometriä. Pakkaskelillä toimintamatka supistuu noin 400 kilometriin. Teknisesti olisi mahdollista rakentaa autoon myös isompi akkupaketti, mutta tämä nostaisi ratkaisevasti ajoneuvon painoa (ja energiankulutusta) ja hintaa. ”Hyvän kelin” toimintamatka myös riittää useimmille käyttäjille (lämpimissä maissa), jolloin on epätodennäköistä, että autovalmistajat haluaisivat hilata autojen hintaa ylös muutaman pohjoismaalaisen takia. Käyttövoiman tyypillinen edustaja tarkastellussa segmentissä on Tesla X.

Pistokehybridi (PHEV, Plug-in Hybrid Electric Vehicle) on eräänlainen yhdistelmä täyssähköautoa ja polttomoottoriautoa. Pistokehybridissä on samanlainen voimalinja kuin polttomoottorikäyttöisessä autossa. Polttomoottorilla tuotetaan mekaanista energiaa, jota johdetaan vaihteiston ja ajoneuvon renkaiden kautta tiehen. Tämän lisäksi pistokehybridissä on samanlainen sähköinen voimalinja kuin sähköautossa, joskin pistokehybridin akkupaketti on väistämättä pienempi. Ajoneuvon ajotietokone säätää jatkuvasti käyttövoimien keskinäistä suhdetta, jolloin pistokehybridillä on mahdollista ajaa normaaleissa ajonopeuksissa joko 100 % sähköllä, 100 % polttomoottorilla (no okei, tämä on kaukaa haettu ajotilanne – mutta mahdollinen) tai millä tahansa sekoitussuhteella näiden välillä.

Pistokehybridin akkupaketin kapasiteetti tulee tuskin lähitulevaisuudessakaan nousemaan yli 20 kWh, koska jo tämän mahdollistama 100 km hyvän kelin ajomatka riittää useimmille käyttäjille, kuitenkin silti akkupaketin hinnan pysyessä kohtuullisena. Pistokehybridin lataustapahtuma on periaatteessa identtinen täyssähköauton lataustapahtuman kanssa, mutta eri valmistajien käyttämät ratkaisut vaikuttavat latausnopeuteen. Nykyisissä pistokehybrideissä käytetään pääsääntöisesti bensiinimoottoreita, mutta mikään ei teknisesti estä esimerkiksi kaasun tai biopolttoaineen käyttöä pistokehybridin polttomoottorissa. Käyttövoiman tyypillinen edustaja tarkastellussa segmentissä on Mitsubishi Outlander PHEV.

Itselataava hybridi (HEV, Hybrid Electric Vehicle) on hyvin samankaltainen voimalinjaltaan pistokehybridin kanssa. Itselataavassa hybridissä on polttomoottori, jonka voimalla ajoneuvoa voidaan liikuttaa, sekä täyssähköauton kaltaisesti sijoitellut sähkömoottorit. Itselataavalla hybridillä voidaan ajaa taajamanopeuksilla lyhyitä matkoja pelkällä sähköllä, mutta pääsääntöisesti sähkömoottori avustaa polttomoottoria lisävoimaa vaativissa tilanteissa, kuten liikkeellelähdössä ja kiihdytyksissä. Itselataavien hybridien akkupakettien koot ovat nykyään melko maltillisia (1-3 kWh), mutta toisaalta painetta kapasiteetin kasvattamiseen ei ole. Itselataavan hybridin akku ei nimensä mukaisesti ole käyttäjän ladattavissa, vaan latautuu ajoneuvon liikkuessa. 2030-luvun itselataava hybridi on tuskin ratkaisevasti suorituskykyisempi kuin nykyiset, mutta edustanee kuitenkin kohtuullisen suurta osaa autokannasta suhteellisen edullisen hinnan ja pienten hiilidioksidipäästöjen johdosta. Myös itselataavan hybridin yhteydessä on mahdollista käyttää ei-fossiilisia polttoaineita. Käyttövoiman tyypillinen edustaja tarkastellussa segmentissä on Toyota RAV4 Hybrid.

Sarjahybridi (EREV, Extended Range Electric Vehicle) voi sisältää joko ulkoisesta energianlähteestä ladattavan akkupaketin, tai itselataavasta hybridistä tutun pienemmän akkupaketin. Sarjahybridin sähköinen voimalinja on myös muilta osin samanlainen, kuin aiemmin esitellyissä ajoneuvoissa. Muista hybrideistä poiketen sarjahybridin liikkumiseen voidaan käyttää vain sähkömoottoreita. Ajoneuvon toinen käyttövoima, kuten polttomoottori tai vedyllä toimiva polttokenno on tarkoitettu vain sähköntuotantoon eikä sitä ole kytketty mekaanisesti ajoneuvon voimansiirtoon. Sarjahybridit ovat nykyään suhteellisen harvinaisia, eikä tähän ole näkyvissä muutosta. "Tyypillistä" edustajaa tarkastellulle segmentille ei tämän käyttövoiman osalta ole, mutta Toyotan Highlanderiin perustuva FCHV-ADV on jo lähellä.

Kevythybridi (MHEV, Mild Hybrid Electric Vehicle) muistuttaa itselataavaa hybridiä, mutta erillisten akseliston tuntumaan sijoitettujen sähkömoottorien sijaan kevythybridin moottori, joka toimii myös generaattorina, on sijoitettu vaihteiston tai polttomoottorin kampiakselin tuntumaan. Kevythybridin hybridijärjestelmän akku on vielä pienempi, kuin itselataavassa hybridissä, eikä kevythybridi välttämättä pysty täyssähköiseen ajoon kuin korkeintaan parkkipaikkanopeuksissa ”hiipien”. Kevythybridissäkin sähkömoottorin tarkoitus on avustaa polttomoottoria lisävoimaa vaativissa tilanteissa. Kevythybridijärjestelmä on suhteellisen yksinkertainen ja halpa lisätä mihin tahansa nykyiseen voimalinjaan. Käyttövoiman tyypillinen edustaja tarkastellussa segmentissä on Audi Q8.

 

Muut käyttövoimat ja arvioita 2030-luvun autokannasta

Kirjoittaja pitäisi pienenä ihmeenä, mikäli valtaosa 2030-luvulla Suomessa ensirekisteröidyistä autoista ei olisi jollain tavalla sähköistetty, toisin sanoen johonkin ylläolevista kategorioista lukeutuva. Kaasuautot todennäköisesti jäävät tulevaisuudessakin marginaaliin, ainakin mikäli meillä seurataan millään lailla Saksan kehitystä. Ja miksei seurattaisi, ajetaanhan meillä keskimäärin nyt niillä vehkeillä, joita Saksassa myytiin uutena 10 vuotta sitten.

 

Tärkeimpiä lähteitä:

 

https://www.kba.de/DE/Statistik/Fahrzeuge/Neuzulassungen/Umwelt/umwelt_n...

 

https://x-engineer.org/automotive-engineering/vehicle/hybrid/mild-hybrid...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

”Itselataava” on mainostoimistossa keksitty iskusana Toyotalle, kun tilanne on ollut ja on yhä vaan se, että se on ihan jälkeenjäänyt sähköautotekniikassa. Tarkoitus oli huijata tyhmää kansaa luulemaan, että latauskelvoton hybridi olisi jotenkin erinomaisen kätevä, kun sitä ei tarvitse vaivalloisesti ladata. Kummallisen hyvin se on lyönyt läpi, vaikka se ei ole tekninen termi lainkaan.

Käyttäjän akusaarelainen kuva
Aku Saarelainen

Hei! Suosittelen lukemaan seuraavan kirjoituksen, jossa käsitellään erilaisia sähköisen ajon mahdollistavia teknologioita: http://akusaarelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269...

Mitä tulee nippologiaan, on käytännössä mikä tahansa muu yleisesti käytössä oleva termi yhtä harhaanjohtava, suomalaisessa käytössä samaa teknistä rakennetta on tarkoitettu ainakin hybridillä ja täyshybridillä. Teknisesti itselataavat hybridit ovat rinnakkaishybridejä, mutta tämäkin termi ontuu, koska myös pistokehybridi on yhtä lailla rinnakkaishybridi.

Suorituskykylähtöisesti on sinällään ihan sama tarvitseeko autoa ladata vaivalloisesti vai ei: sekä itselataavassa että pistokehybridissä saadaan sähköllä lisää voimaa silloin kun polttomoottori ei ole parhaimmillaan. Eikä toisaalta latausmahdollisuus juuri lämmitä muita kuin omakotitaloissa asujia.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Eihän se nyt mitään nippologiaa ole, onko auton käyttövoima peräisin kokonaan fossiilisista polttoaineista vai ei.
’Itselataava’ on koijarien keksintöä. Sen tarkoituksena on peitellä sitä tosiasiaa, että kyse on sähköautotekniikan heikoimmasta jäsenestä.

Käyttäjän akusaarelainen kuva
Aku Saarelainen Vastaus kommenttiin #6

Nokkapellin alta löytyvän moottorin rakenne ei muuten vaikuta siihen onko käyttövoima peräisin fossiilisista polttoaineista vai ei. Sähköauto voidaan ladata hiilivoimalla ja dieselautoon voidaan tankata rypsiöljyä. Jos nimeämiskäytännöillä halutaan perustella jotain näennäistä "ympäristöystävällisyyttä", niin silloin niiden murehtiminen nippologiaa vasta onkin.

Hyundai onneksi pelastaa meidät tältä järjettömältä tinkaamiselta, sillä se pannahinen valmistaa samasta autosta (Ioniq) sekä itselataavaa, että plug in -hybridiä. "Heikompi" näistä on yhtä tehokas kuin pistokehybridi(hybridijärjestelmän kokonaisteho), saavuttaa korkeamman huippunopeuden ja ottaa tavaratilaan 100 l enemmän rojua. Niin ja on reilut 5 000e halvempi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #8

Toistuvasti sanot täyssähköautojen tekniikan olevan vielä kehittymätöntä ja näet niissä kovasti ongelmia, mutta kuitenkin hehkuttelet biopolttoaineilla, joita joko ei vielä ole tai joiden tuottaminen on erittäin haitallista tai jopa vaatii enemmän energiaa kuin mitä lopullisessa tuotteessa on energiasisältöä. Logiikka?

Jossain kohtaa tulevaisuudessa biopolttoaineita varmaankin tulee markkinoille merkittäviäkin määriä, mutta ei läheskään koko polttomoottoriliikenteen tarvitsemia määriä. Ne on syytä varata raskaalle liikenteelle, maatalouteen ja lentoliikenteeseen. Eli henkilöliikenteessä sähkö tulee olemaan se käyttövoimaratkaisu, jota edistetään.

Itselataava sanan käyttäminen ei ole kätevyyttä, kun parempaa ei ole tms. vaan harhaanjohtamista. HEV-autossa tai sillä ajettaessa ei tapahdu mitään itsestään lataamista, vaan kaikki sen vähäinen sähköenergia tehdään polttomoottorilla.

Käyttäjän akusaarelainen kuva
Aku Saarelainen Vastaus kommenttiin #12

Hei! Mä hehkutan vaan mun Hiluxia, ja välillä Bemaria, mutta sitä vähemmän kun on tehokkaammat hehkut.

Olen ihan tyytyväinen nykytilanteeseen, jossa ajan Napapiirin Shellille, laitan Mastercardin koneeseen ja otan 77 litraa kuollutta eläintä katsomatta hintaa. Nyt jos tähän yhdistelmään saadaan helposti se lisää, että auto ei sakkaa kun sitä ryömittää kärri perässä mutarinnettä ylös, tai että siitä tien tukkona olevasta karavaanarista päästään ohi vieläkin ripeämmin, niin sehän on hieno juttu. En ole siis kiinnostunut erilaisten ratkaisujen ekologisuudesta, ja siksi en myöskään siitä kirjoita.

Jotta joskus päästäisiin pois täältä Danten helvetin 8. piirin 9. kuilusta, niin voitko mahdollisesti esittää jotain kuvaavampaa yleisessä käytössä olevaa suomennosta HEV-ajoneuvolle?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Lienee melko samantekevää onko ajoneuvon voimansiirto sähköinen vai mekaaninen. Ainoa oleellinen tekijä on käytetäänkö liike-energian tuottamiseen fossiilisia polttoaineita ja kuinka paljon.

Käyttäjän akusaarelainen kuva
Aku Saarelainen

Ei ole millään lailla saman tekevää. Mutta tämä ajatus toistuu usein, eli on ehkä paikallaan kirjoittaa tästä muutama ajatus vaikkapa seuraavaan artikkeliin. Stay tuned!

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Niin sähkömoottorihan on kaikin puolin paras. Polttomoottoritekniikoissa taas ulkoisella poltolla toimiva antaa täyden vapauden polttoaineelle. Sisäisellä poltolla toimivat vaativat, että polttoaine on kaasua tai hyvin juoksevaa nestettä.

Sisäisellä poltolla toimivissa lisäksi sellainen merkittävä haitta autokäytössä se, että ne toimii lähinnä niin, että "päällä- poispäältä". Se semmoinen sammuttelu risteyksissä ja uudelleen käynnistäminen kun lähtee liikkeelle on hölmöä ja lisää vain monimutkaisuutta. Sisäinen poltto, eli otto- tai dieselmoottori, on autoissa huonoin.

Käyttäjän akusaarelainen kuva
Aku Saarelainen Vastaus kommenttiin #16

Tarkoitatko nyt ulkoisella poltolla vaikkapa isoa dieselgeneraattoria, jolla jauhetaan autoihin sähköä? No se on ihan hieno laite, mutta ydinvoima voisi olla vieläkin kestävämpi.

Risteyksissä sammuttelu on minunkin mielestä aika hölmöä, siksi en sellaista tee. Joskus saattaa jäädä kaupan pihaankin auto käyntiin, etenkin kylmällä kelillä.

En oikein voi allekirjoittaa otto- tai dieselmoottorin huonoimmuutta, etenkään ilman kriteerejä huonoudelle.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #19

"Tarkoitatko nyt ulkoisella poltolla vaikkapa isoa dieselgeneraattoria, jolla jauhetaan autoihin sähköä?"

Höyryä.

Kyllähän silläkin auto kulkee ja sen ei tarvitse jatkuvasti röpöttää päällä risteyksissä vaan höyrygeneraattori hitaalla poltolla tekee painetta. Se on teknisesti yksinkertaisempi kuin hybridi mutta boottaa vähän hitaasti kun höyryä ei tule ihan heti. Tosin eipä sitä -35 pakkasella sodankylässä nyt muutenkaan heti tarvitse että siinähän sitä raappaa ikkunoita ja tuottaa lämpöä kabiiniin sillä välin.

Sähkömoottori+akku ja sitten joku vapaan sylinterin stirling tuottamassa sähköä brikettejä polttamalla on minusta ideaalinen mutta tuollaisia ei oikein tehdä. Toinen voisi olla joku polttokenno että metanolia tankkiin vaan. Mielestäni briketit olisi kätevä haja-asutusalueella kun niitä olisi mahdollista tuottaa helposti paikallisesti puusta ja valmistusprosessinyhteydessä tuottaa myös sivutuotteena lämpöä.

"En oikein voi allekirjoittaa otto- tai dieselmoottorin huonoimmuutta, etenkään ilman kriteerejä huonoudelle."

Kompleksinen rakenne jäähy+startti+hihna+vaihteistot+kytkin jne. ja se että se tarvitsee käynnistämistä ja sammuttamista. Paljon liikkuvia osia ja vääntö on heikko joten on sitten paljon kierroksia. Tuollainen rakenne kuluu helpommin. Minun nähdäkseni sähkömoottori tai höyrykone olisi yksinkertaisempi ja olisi paremmin edellytyksiä rakentaa kestäväksi.

Onhan noita tehty ennenkin mutta eiköhän sitä 100v uudemmilla materiaaleilla ja tietokoneilla mallinnettuna ja optimoituna saisi tehtyä paljon paremmaksi. Autoteollisuus vaan lähti optimoimaan otto-moottoreita vahvasti kun Henry Ford aikoinaan teki autoja halvalla.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #19

"Risteyksissä sammuttelu on minunkin mielestä aika hölmöä, siksi en sellaista tee. Joskus saattaa jäädä kaupan pihaankin auto käyntiin, etenkin kylmällä kelillä."

Eli se moottorin design on huono kun kaipaa paljon sellaista idlellä pitämistä. Autoilussa se moottorin pyöritystarve on katkonaista.

Onhan niissä myös meluhaittaa, verrattuna sähköön ja höyryyn. Kaupunkialuella nuo tekevät myös ikävästi hiukkaspäästöä niin että heikentää ilmanlaatua.

Kyllä sitä 2000-luvulla toivoisi tekniikan olevan sellaista äänetöntä, kestävää, puhdasta eikä sellaista meluisaa ja sotkuista dieselpunkkia.

Käyttäjän akusaarelainen kuva
Aku Saarelainen Vastaus kommenttiin #23

No nyt alkoi aukeamaan. Tähän on hyvin vaikea sanoa mitään.

En pidä kovin todennäköisenä skenaariona, mutta kieltämättä kiehtovalta kuulostaa. Tälle ajatusmallille, jossa tulevaisuudessa kaikki toimii höyryllä, lienee joku nimikin...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #24

Pidän sähkömoottoria parhaana autoissa mutta kaipaisi sen vapaan sylinterin stirlingin kaveriksi akun kanssa.

Veneissä sitten pieni höyryturbiini potkuria pyörittämässä olisi erittäin järkevä. Paljon yksinkertaisempi kuin nuo bensiinillä toimivat perämoottorit ja polttoaineeksi kävisi muutama halko tekemässä lämpöä höyrygeneraattorille.

Jaakko Muhonen

Sarjahybridi lienee olisi paras vaihtoehto Suomen pitkille etäisyyksille. Pieni vähäkulutuksinen (1-2 l tunnissa) diesel lataamaan auton akkuja. Vtt taisi edut jo selvittää.

Käyttäjän akusaarelainen kuva
Aku Saarelainen

No miksei, jos akkupaketti olisi samaa luokkaa kooltaan kuin pistokehybrideissä. Saisi samalla kätevästi polttoainetta lisälämmitintä varten. Ei vaan taida löytyä tällä hetkellä minkään valmistajan ohjelmasta, Ooppelin Amperakin on bensakoneella.

Toki jos akkukennojen energiatiheys ja lataustapahtuma kehittyisi riittävästi, ei apumoottorille olisi välttämättä tarvetta. Näin säästyisi autosta ylimääräistä tekniikkaa ja painoa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Mielestäni täyssähkö on paras jossa sama moottori kerää liike-energiaa hiljennettäessä mutta akustot mitoittaisin 30-60min ajolle. Sen sijaan pitkillä matkoilla voisi sen sähkön tuottaa autossa vaikka briketistä.

Tässä tulisi hyvin yksinkertainen rakenne. Monimutkaisimmaksi komponentiksi jäisi se joku vapaan sylinterin stirling jossa onkin sitten peräti yksi liikkuva osa. Kiinteisiin asennuksiin taloissa, missä ei ole koko-optimointi ollut pääasiallinen juttu, 300 litran generaattorilla saa sen 15kW millä auto kulkee satasta. Tuossa on varmasti varaa optimoida kokoa ja etenkin sitten jos rajoittaa maksiminopeuden vaikka 60km/h.

Käyttäjän akusaarelainen kuva
Aku Saarelainen Vastaus kommenttiin #18

Voisi tulla päivittäisellä työmatkalla Rovaniemen ja Sodankylän välillä diesel-bemaria ikävä, jos pitäisi tunnin ajon jälkeen alkaa sytyttelemään jotain brikettejä -35 asteen pakkasessa - ilman että on edes matkan puolessa välissä. Ei jatkoon.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #20

Ei tietenkään noin. Tuossahan on 1.5h matka ja jos yksi briketti on 30min poltolle mitoitettu niin niin tuohan tarkoittaa sitä, että tarvitaan kaksi brikettiä yhteen suuntaan. Koska matka on pitkä niin tuossahan heti ensi töikseen sytytetään briketti ja lähdetään ajamaan akulla.

Briketin palaminen tuo sivutuotteena hieman hukkalämpöä kabiiniin ja kun se on hetken palanut niin alkaa tuottaa sähköä ajamiseen.

Tietysti briketit voi muotoilla jonkun standardin mukaisiksi, esim. tällainen: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9...

Standardimuotoisella, kiinteällä polttoaineella saisi helposti automaattisen polttoaineen syötön ja sytyttäminen onnistuu nappia painamalla kun tunkee sinne jonkun sytysneste säiliön ja sähkökipinän.

Vähän kun mietit asiaa niin huomaat että tuollainen ratkaisu tehokkaasti poistaa hiukkaspäästöjä taajamista koska suurin osa ajosta on lyhyttä minkä voi tehdä akkujen varassa ja pidemmillä, poikkeavilla matkoilla voi helposti mitoittaa polttoainetarpeen matkan mukaan.

Rovaniemi-sodankylä työmatka nyt sitten muutenkin erikoinen, että kun dieselin hinta nousee sinne 4€ litra niin eiköhän sitä joka tapauksessa kannattaisi asua siellä missä työpaikkakin.

Käyttäjän akusaarelainen kuva
Aku Saarelainen Vastaus kommenttiin #21

Puhuit tuolla 60 km/h kattonopeudesta, otin sen aikautuksen siitä.

Mietin asiaa vähän, sitten kaadoin viskiä lasiin ja mietin sitten vielä enemmän. Mietin varmaan vielä sängyssä lisää.

Kymmentä euroa litraa kohden olen pitänyt kipurajana sille, että pitää alkaa miettimään ajoja. Toki neljän euron litrahinnalla voisin harkita 3-litraisen suoran kutosen tilalle jotain pienempiruokaista.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Paniikki iski ja väärinkäsitys syntyi kun media uutisoi asiaa ensiksi niin että polttomoottori autoja ollaan KOKONAAN kieltämässä vuoteen 2030 mennessä jonka jälkeen toimivillakaan kiesillä saisi huristaa. Itsekkin ehdin jo siihen kiivastua. Oikaisu medialta tähän tuli myöhässä ja edelleen on ihmisiä diinä uskossa että 2030 tarkoittaa täysikieltoa vaikka asialla tarkoitettiin vain uusien autojen MYYNTIKIELTOA.

Käyttäjän akusaarelainen kuva
Aku Saarelainen

Noh, edes demarit eivät näyttäisi tällä haavaa tavoittelevan kaikkien polttomoottorilla toimivien autojen kieltämistä. Ei kai nuo ajatukset muutenkaan ole kuin katteettomien vaalilupausten tasolla, päätöksiä ei ole tehty.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Sitäpä minäkin. Melua tyhjästä.

Martti Nurmi

Näillä näkymin, EU:n kehityssuunnilla, Suomessa ajellaan kohta sähköautoilla, jotka ladataan Puolan hiilivoimaloissa tuotetulla sähköllä. Jos Venäjän tuotanto sakkaa, sieltä saa yhtä puhdasta pilvin pimein.
Saksalaisilla on vaalit syksyllä. Sitten nähdään se todellinen kehityssuunta. EU-parlamentin muuttuminen tuonee asiaan oman värinsä.

Täältä ei enää saada vihreiden kaaderin rauhansähköä: https://yle.fi/uutiset/3-10564723

Kaivataan muitakin päätöksiä vakuutustapauksista, joissa palo aiheutuu sähköauton latauksesta, kuin kuuluisan sähköavusteisen pyörän.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset